Niin kuin ehkä tiedätte, soitin nuorena urkuja. Vaikka urani jäikin muutamaan hää- ja hautajaiskeikkaan, silloin kun säveltäminen tuntui minulle mahdottomalta kutsumukselta, haaveilin usein hiljaisesta urkuri-kanttorin elämästä pienen suomalaiskylän kirkossa. Sellaisesta elämästä, jonka saisin omistaa kokonaan musiikille nöyrimmällä tavalla, urkuparven hämyssä, kaukana julkisista tilaisuuksista, jotka minua niin kammottivat. Muutaman ystävän ansiosta pelastuin siltä projektilta!
Vaikka palasin urkuihin vasta paljon myöhemmin, soittimen niin erikoiset harmoniset ja värilliset mahdollisuudet ovat vaikuttaneet koko tuotantooni, ja varmaankin innoittivat kiinnostukseni uuteen musiikkiteknologiaan ja sitä strukturoiviin teoreettisiin löytöihin äänen ja akustiikan luonteesta.
Olen myöhemminkin haaveillut siitä rinnakkaistodellisuudesta, jossa olisin elänyt urkurierakkona. Sen sijaan valitsin minulle vaikean tien – en tarkoita, että se olisi ollut urkurin ammattia vaativampi, mutta se ei myöskään ollut helpompi. Elämä nuorena säveltäjänä on hankalaa, kun pitkien opintojen jälkeen joutuu jahtaamaan tilaus- ja esitysmahdollisuuksia ihmisiltä, jotka kiinnostuvat nuoresta lupauksesta vasta kun hypoteettiset toiset ovat ensin ottaneet riskin antaa hänen lunastaa muualla niin kutsuttuja lupauksiaan…
Annoin osan isältäni perityistä rahoista eteenpäin Musiikkitalon urkujen rakentamiseen, koska Helsinki tarvitsi uuden sukupolven konserttiurut. Tämä kilpailu on muistutus siitä, että hienot urut ovat turhat ilman elävää ja tervettä musiikkielämää, ekosysteemiä, joka pystyy puhaltamaan niihin uusia tuulia. Ympäri maailmaa uruille sävelletään yhä enemmän kiinnostavaa musiikkia, joka jatkaa ja uudistaa tuhatvuotista perinnettä, ja tästä voimme ottaa oppia yleisemminkin. Tämän kaltainen soitin, kuin myös koko tämä Musiikkitalon rakennus ja sitä valvovat laitokset, menettävät kaiken merkityksensä, jos niitä ei jatkuvasti kyseenalaista ja uusita taiteellisen luovuuden kautta. Tämä tehtävä on nyt siirtynyt teille.
Olen ylpeä siitä, että tämän kilpailun kautta 13 uutta teosta saavat tulevien vuosien aikana kantaesityksensä näillä uruilla, ja että valitut teokset edustavat niin monta eri maata, tyyliä ja personaalisuutta. ’Terveellä kulttuurin ekosysteemillä’ en ensisijaisesti viitaa runsauteen, vaan monipuolisuuteen.
Onnittelen sydämellisesti kilpailun voittajia ja kiitän kaikkia kilpailun ja sen ympäröivän valinta- ja järjestysprosessin osanottajia. Urut ovat nyt teidän käytössänne. Tämä valtava koneisto, joka vaatii niin paljon huolta, aineellistaa sekä suuria mahdollisuuksia että suurta vastuuta, jonka nämä mahdollisuudet tuovat mukanaan. Musiikkitalon urkujen, ja musiikkielämämme raskas, mutta antoisa taakka on nyt teidän. Puhaltakaa niihin keveyttä.
Kaija Saariaho
Kaija Saariahon puhe 27.4.2023 pidetyn Kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun voittajien julkistus- ja palkitsemistilaisuudessa. Kaija Saariaho toimi kilpailun tuomariston puheenjohtajana.