Musiikkitalolla todistettiin tiistaina 5.6.2018 historiallista hetkeä, kun Musiikkitalon konserttiurkujen hankintasopimus allekirjoitettiin. Paikalla oli myös Urut soimaan -kampanjan lahjoittajia. Jututimme heistä muutamaa – lue alta neljän erilaisen lahjoittajan tarinat!
“Lapsuuden toiveammattina urkuri”
“Teimme tällaisen sisarusten yhteisen lahjoituksen Urut soimaan -kampanjalle – nyt äänemme kaikuu Musiikkitalossa ainakin seuraavat 200 vuotta! Hauska sattuma on, että Maija haaveili lapsena urkurin ammatista. Urkuriksi päätyi kuitenkin naapurinpoika ja meistä tuli sen sijaan musiikista nautiskelijoita!”
– Eeva ja Maija, Helsinki
Isoisänä Ilmari Krohn
“Ostin nimikoidut urkupillit joululahjaksi sekä itselleni, lapselleni että lapsenlapselleni. Urkumusiikilla on perheessämme erityinen asema – isoisäni on säveltäjä ja musiikkitieteilijä Ilmari Krohn, jonka 150-vuotissyntymäpäivää vietettiin 8.11.2017 Musiikkitalon Organossa. Tein lahjoituksen isoisän muistolle. Myös isäni Felix Krohn oli säveltäjä, joten urkumusiikki on kuulunut elämääni lapsesta asti. Nimikoitujen urkupillien kautta voin omalta osaltani jatkaa perheemme urkuperinnettä.”
– Hele Krohn, Joakim ja Jonny
Urkupilli isän muistolle
”Vanhempani ja minä kävimme säännöllisesti Musiikkitalon konserteissa. Isäni menehtyi vuonna 2016, ja kun Urut soimaan -keräys alkoi, tajusin, että tässä olisi tilaisuus saada hänelle pysyvä muisto: nimikoitu urkupilli meille tärkeästä Musiikkitalosta sopisi tarkoitukseen loistavasti. En tietenkään voinut jättää äitiä ulkopuolelle, jotain päätin nimikoida hänellekin oman pillin. Kun kerroin lahjoituksista äidille, hän päättäväisesti totesi, että myös minun täytyy saada omani. Joten nyt jokaisella meistä on oma nimikkopillimme uusissa uruissa.”
– Jari, Espoo
Intohimoinen musiikkiharrastus motivoi
“Olemme intohimoisia musiikinharrastajia ja sekä Musiikkitalon että Oopperan vakioasiakkaita. Ilahduimme suuresti, kun kuulimme Musiikkitalon uusista uruista. Saariahon innoittamana päätimme tuoda kortemme kekoon ja lahjoittaa musiikkia uusille uruille. Myös lapsenlapset saivat omat nimikkopillinsä. Voimme tulla sitten koko porukalla kuuntelemaan, kuinka upeasti pillimme soivat!”
– Tuula ja Juhani, Espoo