Helsingin Musiikkitalon tulevien urkujen kilpailutus, rakennuttaminen ja musiikkitalon rakenteiden muokkaus uruille sopivaksi on työläs ja vuosia vievä urakka. Urkuri ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin lehtori Pekka Suikkanen kertoo, mitä kaikkea projektissa on huomioitava.
”Urut suunnitellaan lähes poikkeuksetta aina erikseen juuri siihen tilaan ja käyttötarkoitukseen, mihin ne hankitaan. Rakentaminen on siten myös yksilöllistä puuseppien, pillintekijöiden ja lukuisten muiden ammattilaisten käsityötä. Pillistöjen mitoitusten mukaan urkujen runko ja kaappi saa muotonsa, jonka lisäksi näkyviin osiin saatetaan vielä lisätä koriste-elementtejä. Vanhoissa uruissa urkukaapin julkisivu on suunniteltu usein visuaalisesti näyttäväksi – jopa prameaksi – veistosten ja kultausten avulla.”
Millaiset urut Musiikkitalolle ollaan hankkimassa?
”Helsingin Musiikkitalo on suunnitelmien mukaan saamassa suuret ja monipuoliset urut, joiden pääkäyttäjinä tulevat olemaan talossa toimivat orkesterit sekä Sibelius-Akatemia. Urkujen soinnillinen lähtökohta onkin käyttäjätahojen tarpeissa: sinfoniaorkestereiden ohjelmisto, kamarimusiikki, soolokonsertit sekä konsertoivien urkureiden koulutus. Teknisesti urut tullaan rakentamaan perinteisellä mekaanisella koneistolla, jonka rinnalle rakennetaan nykyelektroniikan mahdollistamat tarpeelliset toiminnot.
Näkyvin osa tätä tekniikkaa on liikuteltava, erillinen soittopöytä orkesterin tasolla, josta voidaan sähkövälitteisesti hallita koko soitinta. Uruissa on myös kiinteä, mekaanisin välityksin varustettu koskettimisto. Urkujen sointi tulee muodostumaan eri tyylien synteesistä, jossa pyritään monipuoliseen ja samalla yhtenäiseen äänimaailmaan.”
Miten urut ostetaan ja miten ne tuodaan Musiikkitalolle?
”Urut hankitaan yleensä kilpailun perusteella tilaajan mielestä parhainta ja hinta-laatusuhteeltaan edullisinta soitinta tarjoavalta rakentajalta. Myös Musiikkitalon urkujen ostopäätöstä edeltää laaja kansainvälinen tarjouskilpailu. Kun valinta on tehty, laaditaan rakentajan kanssa sopimus maksu- ja rakentamisaikatauluineen, ja urkujenrakentaja ryhtyy rakentamaan soittimen osia verstaallaan. Valmiit urut rahdataan osiin purettuina rakennuspaikalle, lasti puretaan sisälle ja pystytys alkaa.”
Millainen urkujen pystytysprosessi on?
”Ennen urkujen pystytystä asennuspaikkaan on tehty tarvittavat muutokset, rakenteiden vahvistukset ja kaikki muu itse soittimen tarvitsemat valmistelut. Urkujen pystytys alkaa pohjakehikon ja runkorakenteiden asennuksella. Suurimmat pillit asennetaan yleensä samaan aikaan rungon kanssa, koska niiden saaminen urkukaapin sisälle myöhemmin saattaa olla hankalaa.
Soittokoneiston asennus etenee samalla kun runko nousee ylös: koskettimistoilta soittajan toiminnat välittyvät koneisto-osien avulla urkujen sisälle eri pillistöille. Kun palkeet, ilmakanavat ja ilmalaatikot ovat paikoillaan, voidaan aloittaa pillien asennus.”
Mitä urkujen pilleille tehdään?
”Urkujenrakentaja säätää soinnin yksilöllisesti eri äänikerroille ja virittää koko soittimen haluttuun säveltasoon. Soinnillista säätämistä, äänen voimakkuuden ja soinnin alukkeiden muokkaamista sanotaan urkujen äänittämiseksi tai intonoimiseksi. Äänittäjä käsittelee erilaisia pillityyppejä eri tavoin saadakseen sointisuhteet ja -sävyt kokonaisuuteen sopiviksi.
Suurissa konserttisaliuruissa on hyvinkin yli 8000 yksittäistä pilliä, joten kokonaisuuden hallinta on aina suuri haaste. Riittävä ilmansyöttö, ilmareittien mitoitukset, ilmanpaineet urkujen eri osastoihin ja äänikertojen äänitys yhdistettynä kokonaisuudessa hyvin toimivaan koneistotekniikkaan tuottaa aidon soittimen, jonka ääni voi olla herkän hiljainen, puhuttelevan syvä tai vaikuttavan voimakas ja kaikkea muuta siltä väliltä.”